maanantai 27. huhtikuuta 2015

Taideretki Ouluun

Perjantaina 24.4. suurin osa meistä alkavista matkusti Ouluun museo ja teatterivierailulle. Taidemuseovierailu oli osa kuvataiteen opetusta, teatterivierailu puolestaan liittyi äidinkielen 3. kurssiin ja musiikin soveltavaan kuuntelukurssiin.

Lähtö oli kello 8.30, ja kaikki lähtijät selvisivät ajoissa bussiin. Aluksi kuului äänekästä puheensorinaa ja innostuneita arveluita enimmäkseen siitä, millainen teatteriesitys mahtaa olla. Jokainen taisi kuitenkin olla vähän väsynyt, ja äänen taso laski siihen asti, kunnes meille jaettiin koulun kustantamat eväät: ruisleipää, jogurttia ja pillimehua. Pääsimme perille Oulun taidemuseolle noin kello 10, ja siellä porukka jakaantui kahtia. Noin puolet meistä suuntasi taidemuseolle.

Heikki Marilan töitä.

Museossa oli näytteillä kahden taiteilijan töitä, joihin tutustuimme. Heikki Marilan työt olivat näyttäviä, värikkäitä ja hyvin suurikokoisia. Hän oli maalannut valtavia omakuvia, kukkamaalauksia ja raamatullisia teoksia. Tosin mitkään niistä eivät olleet aivan tavallisia taideteoksia, ja meiltä olisi vaadittu vähän enemmän asiantuntemusta, jotta olisimme voineet tulkita, mitä kukin taulu esittää. Hieman selkeämpi oli Hannu Karjalaisen näyttely, joka sisälsi kolme videoteosta. Katselimme niitä vähän aikaa pimeässä huoneessa, ja sen jälkeen meille annettiin lupa lähteä syömään. Meillä oli reilu tunti aikaa ennen näytöksen alkamista.

Oulun kaupunginteatteri.

Kello 13 suuntasimme Oulun kaupunginteatteriin katsomaan Addams Family näytöstä. Näytös on musikaalikomedia ja kertoo Addamsin perheestä, joka ei ole ihan tavallinen perhe. Perheen tytär rakastuu tavallisen perheen poikaan, ja nuorten suunnitelmissa on naimisiinmeno. Ongelmana on kuitenkin perheiden erilaisuus, mutta siitä huolimatta perheet yrittävät ymmärtää toisiaan.

Esityksessä oli kauhuteema, joka näkyi hyvin lavasteissa ja esiintyjien vaatetuksessa. Oli hienoa nähdä, että lavasteisiin oli panostettu ja kohtaukset vaihtelivat sujuvasti. Myös valoilla luotiin erityistä tunnelmaa. Esityksessä oli paljon musiikkia, olihan kyseessä musikaalikomedia. Roolihahmoilla oli myös runsaasti lauluosuuksia, jotka olivat olennainen osa juonen kulkua. Näyttelijät tekivät hienot roolisuoritukset, ja heidän eläytymisensä rooleihin oli vaikuttavaa.

Esitys oli upea kokemus. Esityksen melko pitkästä kestosta huolimatta siihen jaksoi keskittyä hyvin loppuun asti. Yleisön reaktioista päätellen esitys oli monen mieleen, sillä se sai aikaan raikuvat aplodit.

Näytelmän käsiohjelma.

Teatterin jälkeen meillä oli vielä pari tuntia vapaaaikaa, jonka moni käytti esimerkiksi shoppailuun. Tarkoituksena oli lähteä Ylivieskaan kuudelta, mutta lähtö viivästyi hieman, sillä bussi ei aluksi lähtenyt käyntiin. Paluumatka meni kuitenkin lopulta hyvin, ja pääsimme viikonlopun viettoon.

Reissusta jäi kokonaisuudessaan hyvät fiilikset. Sää oli ihanan aurinkoinen, ja päivä kului nopeasti. Teatteriesitys yllätti positiivisesti. Taidemuseo jätti osan hiukan hämmentyneeksi. Reissu oli onnistunut, ja sen tapaisia voisi olla useamminkin.

Tekstin kirjoittivat Jonna Kytökangas, Saana Takkunen ja Veera Rautakoski. 

torstai 26. maaliskuuta 2015

Janika suoritti lukudiplomin




Toisen vuoden opiskelija Janika Kosunen on helpottunut ja tyytyväinen. Hän on suorittanut äidinkielen lukudiplomikurssin Intoa lukemiseen (ÄI11). Kurssiin kuuluu kolmentoista kirjan lukeminen ja erilaisten tehtävien tekeminen niistä.

Janika oli odottanut, että kurssi olisi työläämpi kuin se lopulta oli. Tehtäviä sai suorittaa eri tavoilla, ja toiset tehtävät veivät enemmän aikaa kuin toiset. Kurssi suoritetaan itsenäisesti, mutta osan kirjoista Janika esitteli suullisesti kirjavinkkauksena äidinkielenkursseilla tai muille lukudiplomia suorittaville. Kurssiin käytettyä aikaa on toki vaikea arvioida, mutta ainakaan liian paljon aikaa se ei vienyt verrattuna siihen, että itsenäisen kurssin työmäärän pitäisi olla 38 tuntia.

Janikan suosikkeja olivat kirjat, jotka sai valita vapaammin teemakirjallisuus-osion lukupäiväkirjaa varten. Hän luki muun muassa Valehtelevat viettelijät -sarjan teoksia. Yhdeksi suosikiksi nousi myös Shakespearen Romeo ja Julia, jossa yhdistellään romantiikkaa ja yllättäen myös komiikkaa, vaikka kyse on tragediasta. Janika uskookin, että juuri tämä yhdistelmä valloittaa lukijoita vuosisadasta toiseen.

Vaikeimmiksi lukemikseen kirjoiksi Janika nostaa Aino Kallaksen Sudenmorsiamen ja Essi Kummun Karhun kuoleman, jotka hän luki vertailevaa kirjallisuusesseetä varten. Sudenmorsiamen kieli oli vanhahtavaa ja siihen piti todella keskittyä. Karhun kuolemasta taas oli vaikea ymmärtää sen pääajatusta.

Janikan mielestä kurssi on tukenut muiden äidinkielen kurssien sisältöä hyvin. Näytelmään liittyvät käsitteet tulivat hänelle tutuiksi jo ennen ÄI3-kurssia, ja samoin nykykirjallisuudelle tyypillisiä piirteitä hän oli tarkastellut jo ennen kuin sama asia tuli ÄI5-kurssilla.

Toinen lukiovuosi on perinteisesti työläs: kursseja on paljon, ja myös esimerkiksi vanhojentanssit vievät aikaa. Mistä Janika löytää aikaa lukemiseen?  ”Kun aloitan jonkun kirjan, luen sen parissa päivässä. Jos kirja on hyvä, en voi jättää sitä kesken”, Janika hymyilee. Luonnollisesti Janika lukee eniten lomilla ja viikonloppuina. Seuraavana Janikan lukulistalla odottaa Kami Garcian teos Lumoava kirous, josta on myös elokuva. Janika valitseekin usein luettavakseen kirjoja myös sen perusteella, että on nähnyt kirjasta tehdyn elokuvan.

Lukudiplomikurssin kirjalistoja voisi Janikan mielestä täydentää ja päivittää. Se onkin ajankohtaista tänä keväänä, kun koululle hankitaan uutta kirjallisuutta. Janika suosittelee lukudiplomin suorittamista myös muille. ”Loppujen lopuksi tämä oli aika helppo tapa saada kurssisuoritus.” Oman lukuharrastuksensa Janika uskoo säilyvän myös kurssin suorittamisen jälkeen.

Lukudiplomikurssista saa suoritusmerkinnän lisäksi erillisen todistuksen diplomin suorittamisesta. Jos kiinnostuit, kysy lisää äidinkielenopettajilta!